kuntajohtaja, kuntalainen, kuntauudistus, kuntakapina
Tiukataan tietoa, mutta ei saada! Kuntakapina jatkuu. Syykin on löytynyt. Sen kertoo Kari Nenonen, mies, joka Kuntaliiton varatoimitusjohtajan pallilta siirtyy pian Vantaan kaupunginjohtajaksi.
Nenonen on sitä mieltä, että Kuntaliitto on se, joka parhaiten täyttää kuntien etujärjestön tehtävän ja kun Kuntaliiton varpaille astuttiin niin kuntajohtajat "ottivat nokkiinsa" ja siitä seurasi kuntakapina. Toki säröä on tullut Kuntaliiton sisällekin.
Nenonen kertoo viimeisimmässä Kuntalehdessä, että kapinan takana on ristiriita, joka syntyi, kun Kuntaliiton hallitusohjelman tavoitteet eivät siirtyneet Kataisen hallituksen ohjelmaan. Eivät sillä lailla, kun Kuntaliitto olisi halunnut.
Muutama päivä sitten kuntajohtajat kokoontuivat Kuntataloon kuulemaan missä kuntauudistuksen kuvioissa mennään.
Mitä saivat evääksi? Mitä saivat kotikuntiinsa viemisiksi?
Eivät saaneet Suomen uusinta kuntakarttaa, eivät paljon muutakaan.
Projektipäällikkö Arto Koski on jatkanut entistä sanomaansa: Kuntatalous ei kestä ellei jotakin tehdä, mutta ei kerro mitä tarttis tehdä. Ei vaikka sitä häneltä miten päin tiukataan.
http://www.kunta.tv/web/guest;jsessionid=D6BFCD32ECF981047395C6BE5D6FDC69
Ja minun kaupungistani on kaupunginjohtajakin käynyt hehkuttamassa liitosten puolesta ( sama linkki kuin edellä). Antti Rantakokon mielestä ympäristön muutos ja rakenneongelmat ovat ne, jotka ovat todellisia ongelmia, ei kuntaliitos. Rantakokko kehottaa tekemään muutokset kerralla. "Kyllä sitä pystyy johtamaan kun minäkin pystyn!"
Jaa-a!
Sanon minä.
En nyt menis niin kauhiasti paljon kehumaan!
Kyllä meidän kuntaliitosnaimakaupassa on ollut vaikka mitä murheita ja on jatkossakin. On tässä nyt muutakin kuin ympäristön muutokset ja rakenneongelmat!
Yks mikä minua tänään, tässä ja nyt ihmetyttää on se, että kun puhutaan kuntalaisten kuulemisesta, siitä kuinka tärkeää se on, niin meillä ollaan jo sekin pois ottamassa.
Aluetoimikunnat!
Minun mielestä ne olivat aivan IN ja vähintään MUST siinä vaiheessa, kun Arto Koski kuntajakoselvittäjän roolissa näissä meidän entisissä kunnissamme juoksi ja kuntaliitosnaimakauppoja hieroi.
Minun mielestä meillä, Salossa, aluetoimikuntalaiset ovat tehneet hyvää työtä, ovat ja olisivat just sitä mitä ajateltiinkin = toimivat asukkaiden, yhdistysten ja muiden paikallisten toimijoiden yhdyslinkkinä kaupungin hallintoon päin.
http://salo.tjhosting.com/kokous/TELIMET.HTM
Nyt minulle on viestitetty ja kerrottu, että toimikunnat esitetään tulevaisuudessa pois pyyhkäistäviksi. Ihan noin vaan, vähän niin kuin yksikseen pärjääviä kuntia halutaan pyyhkäistä kuntaliitosten nimissä pois SuomiLandian kartalta.
Miten se on, että kuntaliitosuudistuksesta tavalliselle kuntalaiselle tulee koko ajan vain paha maku suuhun?
Meitä kuullaan, muttei meitä kuunnella!
Missä oikein mättää?
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Se on niin, että koko julkinen hallinto pitäisi perata kerralla. Niin valtion kun kuntienkin hallintoon on aikojen saatossa kasaantunut rönsyjä, turhia toimintoja, jotka eivät tuota muuta kun kuluja.
Se, että rönsyjä kasataan kuntaliitoksilla kuin juhannuskokkoja vie vain ojasta allikkoon. Hyvin johdettu pienikin itsenäinen kunta pärjää paremmin kuin pakkoliitoksella aikaansaatu kolhoosi.
Kunnanjohtajat johtavat kuntiaan kuin kuin omia yrityksiään, mikään asia ei etene päätösasteelle kuin kunnanjohtajan esittelyn kautta.
Moniko kunnanhallitus on laatinut kunnanjohtajalle kirjalliset vuosittaise ohjeet siitä kuinka kuntaa on johdettava vaikka kuntalaki kertoo kunnanjohtajan johtavan kuntaa kunnanhallituksen ohjeiden mukaan.
Tuskin yhdessäkään kunnassa on kirjallisia ohjeita olemassa, eli käytännössä kunnanhallitus ja valtuusto tanssivat kunnanjohtajan pillinmukaan.Napinpainajia riittää joka puolueessa.
Meillä päin tehokkaimmat kunnat ovat nimenomaan pieniä kuntia. Hallituksen käsitys kai on, että alle 20000 asukkaan kunnat eivät voi järjestää terveyspalvelujaan riittävän tehokkaasti. Katselin juuri tilastoja.
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/organisaatio/rakenne/yksikot/terveys_ja_s...
Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot (ks. ensimmäine xls) olivat pienimmät 2600 asukkaan Karviassa. Muutkin parhaat kunnat olivat lähes järjestään pieniä kuntia.
Ministeriltä kysyttiin myös siitä, miten rajojen poisto tuo säästöjä, ja ministeri vastasikin jotain, mutta aika epämääräistä. Tilastojen mukaan kannattavinta näyttäisi olevan tuon listan alkupään kuntien pitäminen ehdottomasti itsenäisinä jatkossakin.
Siinä moni kylätie hiljenee sanoi muuan populistiksi haukuttu poliitikko.
Ei ollut kokoomuspuolueen ihminen.
Säälittävää näkyä kun maaseutua kiertelin kesällä. Ennen niin kauniit pientilat taloineen lahoo pystyyn.
Muistan veljeni kummitädin pientilan jossa oli hevonen lehmiä kanoja lampaita.
Vieläkin muistan sen ihanan tuoksun joka siellä oli.
Vieressä on rikkaan suurtila (kok) sikatila joka kauheineen avokaivoineen haisee pitkin kylää.
Virkkunen (kok) jää tästä historiaan, ei kyllä hyvässä.
Minun kunnanpomo (kok) pistää hanttiin liittymisestä tampereeseen. Tähän kuntaan on liitetty jo muita.
Silti täällä päivystää 1 lääkäri terveyskeskuksessa :)
Voi niitä vanhoja aikoja- silloin päivysti 2 lääkäriä ja tähän kuntaan ei ollut litetty yhtään kuntaa.
No minä täällä kunnantalon lähellä asuvana voin vain todeta, että mennään liittymään mun puolesta vaikka mihin, elämääni se ei heilauta kuin kuntaveron ja palvelujen puolesta.
Jotka rapautuvat ilman liitoksiakin ihan silmissä.
Kun eurooppa rojahtajaa alkaa varsinainen eloonjäämiskamppailu, ja se on jo ihan toinen juttu.
Minulle postitetaan jostain syystä tämän kunnan henkilöstölehteä vieläkin.
Kunnanjohtaja siinä jotenkin siihen tyyliin että asiaa käsitelty 10 v. ja käsitellään vielä 10 v. ja sitä rataa.
Puhutaan himmeleistä - kunnat velkarahalla sekä viereinen tampere jne..
Tein hätäisen laskennan uusista kunnan työntekijöistä 2011 ja eläkkeelle lähtijöistä.
Uuusia virkoja n.100 poistuja n 35.
Kunta ostaa yksityisiä palveluita jne..
Täytyypä tiirailla tuota hallintopuolta esim. vanhuspuolelta. Laitan tähän jos saan selkoa.
Menin umpisolmuun kun yritin niitä tiirailla.
No tuossa listassa uusia työntekijöitä on oriveden ihmisiä ?
Sekä kunnan sisällä toimiva " yksityinen julkinen monialasählärityöryhmä"
Sen työtekijät ovat entisiä kuntatyöntekijöitä ja nyt jonkun nimikkeen alaisuudessa hääriviä sanotaan vaikka välistä vetäjiä.
Ei tästä saa mitään tolkkua. No ei tässä auta kun mennä minne sitten mennäänkin.
Poliittisilla päättäjillä on kova halu jättää jokaisella vaalikaudella oma "eskon puumerkki" jatkuvasti muuttamalla toimintoja, jotka ovat kansalaisten kannalta toimineet varsin hyvin.
Tämä kuntaliitos juttukin on halu jättää tältä vaalikaudelta tuo mainittu puumerkki kuuntelematta kansalaisia. Tuntuu kuin kansa olisi poliitikkoja ja 700 000 virkamiestä varten eikä päinvastoin. Onko niin, että joukossa tyhmyys tiivistyy, kuten sanotaan?
Kyllä kunnat pyörivät virkamiesjohtoisesti, monikaan valtuutettu ei lue edes esityslistoja ja ryhmäkokous päättää ja mennään ryhmän mukana.
Perustuslakimme virkavastuupykälä on aivan turhaa, sillä valtakunnansyyttäjäkin toteaa kunnanjohtajan tuoneen samanasian neljäkertaa valtuustonpäätettäväksi harkintavaltansa puitteissa vaikka kuntalaki määrää toisen päätöksenjälkeen asian saatettavaksi hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.
MH: "Meitä kuullaan, muttei meitä kuunnella!"
No niinpä, se kuulemismenettely (niinhän sitä Unionissa nimitetään) on mukademokraattista, mutta oikeasti sillä ei ole mitään todellisen demokratian kanssa tekemistä.
MH: "kuntajohtaja, kuntalainen, kuntauudistus, kuntakapina"
Kunnollisilta näistä vaikuttavat lähinnä kuntalainen ja kuntakapina, joka kernaasti saisi yltyä.
Katselin noita kuntauudistusseminaarin videoita. Arto Koski ei tosiaan paljastanut muuta, kuin että kuntauudistuksen lisäksi tarvitaan ehkä vielä jotain muuta. Päivi Laajala antoi haastattelussaan sen käsityksen, että tässä vaiheessa virkamiehet eivät oikeastaan kuuntele, vaan vain toteuttavat hallitusohjelmaa. Kuntien kuuleminen tuntui olevan vain pakollista virallisten lausuntojen keräämistä. Henna Virkkusen videossa huomiota kiinnitti se, kuinka totaalisesti ministeri ja lopussa esiintyneet kapinaliikkeen kysyjät puhuivat toistensa ohi. Kosketuspintaa ei juuri ollut.
Loppupäätelmäni on, että leirit ovat varsin kaukana toisistaan. Hallitus tuo esityksensä keväällä. Siitä ei kerrota etukäteen, eikä ilmeisesti palautetta juuri oteta. Kiinnostava kysymys on se, pakotetaanko kunnat liitoksiin, vai saavatko ne jäädä halutessaan ulkopuolelle. Painostuskeinona ministerin kalvoilla oli mahdollisuus kieltää pieniä kuntia toteuttamasta joitain palveluita itse. Ministeri väläytti myös mahdollisuutta järjestää kansanäänestys ja toimia tämän perusteella vastoin valtuustojen kantaa. Ehkä ei sentään.
Virkkunen on sitten aika erinomainen ministeri. Hänen kalvosarjansa oli näyttävä, ja esitystapakin jossain mielessä vakuuttava, mutta uutta asiasisältöä en juuri löytänyt. Esitys sisälsi taustatietojen lisäksi juttua siitä, mitä hallitus on tehnyt ja aikoo tehdä, mutta paljastamatta tulevan tekemisen sisältöä.
Virkkunen on lausunnoillaan pitkin syksyä saanut itseni epäilemään, aiotaanko kunnallista itsehallintoa koskevan lain yli käydä, tavalla tai toisella.
Virkkunen totesi perustuslaista jotain sinne päin, että se yrittää turvata vain sitä, että päätöksiä tekevät kansan valitsemat valtuutetut. Hän antoi ymmärtää, että rajoja ja itse kuntia perustuslaki ei suojaa, vaan rajoja voi muuttaa lailla.
Perustuslain tulkinnat ovat meillä perustuslakivaiokunnassa valitettavasti aika poliittisia. Viimeistä vakausrahastoihin liittyvää enemmistökysymystä lukuunottamatta enemmistöhallitus on tainnut saada pääsääntöisesti valiokunnasta aina haluamansa tuloksen. Ehkä saamme joskus perustuslakituomioistuimen. Sitä on jo ehdoteltu molempien "euroleirien" suunnasta.
Hyvästä perustuslaista sanotaan, ettei sen pitäisi liian tarkka olla, mutta ei perustuslakituomioistuimenkaan kaipuu toisaalta ihan turhaa ole.
Kyllä minun vaikutelmani on se, että poliitikot Arkadianmäellä säätävät lisävelvoitteita kunnille, joita sitten osa kunnallispäättäjinä "kauhistelee". Eli onkohan tässä kaikki kohdallaan?
Ennen eduskuntavaaleja jotkut valtiopäiväveteraanit muistelivat radiossa, että heidän alkuaikoinaan hankkeiden rahoitustakin mietittiin eri lailla kuin nyt. Jopas on lystiksi mennyt tuo yhteisten asioiden hoito, jos talouspuolella ei ole niin väliä.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Virkkusen logiikka meni jotenkin niin, että kuntien rahoituksen vähentäminen on ok, koska valtiokin joutuu ottamaan velkaa. Valtio ei siis voi rahoittaa palveluja, jotka se vaatii kuntien toteuttavan. Ja tämä säästötarve vaikuttaa sitten jollain tarkemmin määrittelemättömällä tavalla siihen, että kuntien pitää yhdistyä.
Kuntien yhdistäminen oli Virkkusen mielestä vain alkusoittoa, joka ei itsessään vielä säästä mitään, mutta jonka pitäisi mahdollistaa myöhempi toiminnan järkevöittäminen, joka kai sitten säästäisi jotain.
Minä en tietenkään ymmärtänyt. Eikä ministeri kyllä tainnut mitään säästöjä aikaansaavia asioita nimetäkään.
Moni tehty kuntaliitos on johtanut kulujen kasvuun. Pienten taloudellisten kuntien yhdistäminen isompiin ja tuhlailevampiin ei todennäköisesti johda yhteenlasketun tuhlailun vähenemiseen. Kuntauudistus maksaa myös suoraan jotain, ja siihen kulutettu energia on pois muusta kehitystyöstä.
On siis monia syitä, miksi kuntaliitosten hyöty voi olla negatiivinen. On ehkä jopa vastuutonta laittaa kunnat pelaamaan tällaista peliä, jos säästöjen tarve on todellinen, sillä jollain muilla rintamilla säästöjä tai uusia tuloja saisi varmasti helpommin aikaan.
Vai pitäisiköuskoa, että ministereiden joukossa usko suuruuden ekonomiaan on niin vahva, että mikä tahansa yhteen liimaaminen kelpaa heille. Kuntien kohdalla tuo suuruuden ekonomia ei vain todistettavasti toimi.
Ehkä jäljelle jää aie siirtää maaseudun asukkaat uusiin suurempiin keskustaajamiin, ja näin voittaa jotain. Tai ehkä kuvitellaan (toiveajatellaan), että isompi kunta on tunnetumpi, ja siksi kerää helpommin taloudellista aktiviteettia.
No minä nyt tuota vähän yksinkertaistan miten tämä kunta muuttuu ja varsinkin työntekijät.
Alussa näin.
Otetaan vaikka malliksi vanhainkoti. 1 johtaja.
Sitten oli 3 osatoa, osastonhoitaja - sairaanhotaja - apuhoitajat - keittiöapulaiset, jotka siivosivat ja hoitivat ruokapulen.
Vanhainkodilla oma keittiö. Emäntä - keittäjät - keittiöapulaiset.
Kaikki sujui kuin rasvattu suksi. Ilman tietokoneita.
Nyt. Johtoa siis johtajia ja alempia johtajia eri portaissa kauhea määrä monine sihteereineen ja tietokoneineen. Paperin kulutus järkyttävää.
Osatonhoitaja vastaa kolmesta suuresta yli 20 paikkaisesta osastosta. 1 osastonhoitaja dementiaosastosta.
Vieressä oma eri yksikkö hiukan parempikuntoisille ja siellä ilmeisesti 1 osastonhoitaja + muut.
Keskuskeittiö hoitaa kunnan monet ruokahuollot, päiväkodit ym. yksityisasiakkaat. Kauhea ralli kun ruokaa viedään ympäri kuntaa ja perillä kylmää syötävää. Tämä ei kuulu enää vanhainkodin alaisuuteen vaan toimii kunnan sisällä jollain muulla nimikkeelä. Johtajia ulkopuolella, jollakin nimikkeellä ruokahuoltopäällikkö. tms.
Osastoilla pyritään koulutettuun väkeen. Sairaanhotajaa - perushoitajaa - laitosapulaisia heitä poistetaan ilmeisesti eläköitymisen mukaan.
Sitten Siivouspalveluyksikkö joka hoitaa osastot ja yleiset tilat. Toimii kunnan sisällä omalla nimikkeellä omine työntekijöineen joita huikea määrä.
Ja päiväkeskus. Joka päivä roudataan vanhukset tilatakseilla sinne saunaan ja vaihtamaan vaatteet. 1 päivä dementikoille.
Sitten vieressä asuinalue josta käy vanhuksia syömässä vanhainkodissa päiväkeskustiloissa. Ja toisille viedään ruoka asuntoihin päiväkeskustyöntekijän voimin. 1 työntekijä käy näissä asunnoissa siivoamassa ja jakaa lääkkeet jos on sairaanhoitaja.
Sitten vielä kotisairaanhoitopuoli. Väkeä piisaa.
Ottaako kukaan selvää minun sepustuksesta?
Joka tapauksessa: Kaikki mikä oli ennen yksinkertaista on muuttunut niin vaikeaksi ettei tästä ota erkkikään selvää enää.
Ei ihme ettei sinne ole pyrkyä ja sairauslomia on enemmän kuin tarpeeksi.
Äh.. Jos kääntäisi suomeksi koko kunnan kiemurat tulisi siitä romaani.
Luovutan... :)
Lisään vielä tuohon. Sen jälkeen tuli uusi johtaja joka tarvitsi apulaisjohtajan ja sihteerin. Sitten toinen sihteeri.
Sitten johtaja vaihtui ja uusi johtaja ei viihtynyt siellä lainkaan vaan lähti kuntakeskustaan kunnantiloihin tekemään etätyötä.
Sitten lähti apulaisjohtaja perään. Ja sitten koko hallinto.
Nyt sitä rulettia pyörittää henkilö jonka titteli on kait osatonhoitaja tms.
Nyt mään nukkumaan.
Tampereen yliopiston tiedotuslehti Aikalaisen uudessa numerossa kunnallisoikeuden professori Aimo Ryynänen kirjoittaa näin:
http://aikalainen.uta.fi/2011/12/23/suurkaupungit-yrittavat-kaapata-kehy...
Asiaa hänellä on ja paljon, mutta ei ole ainakaan vielä ministeri kuulolla.
Tässä eräs ydinkohdista: – "Nyt on valittu helpoimmat keinot eli nämä rajojen siirtelyt. Oikeisiin ongelmiin etsitään nyt vastausta väärillä, toimimattomilla lääkkeillä."
Mielenkiintoinen artikkeli.
"Ryynänen pitää mahdottomana ja jopa vahingollisena hallituksen pyrkimystä ajaa kaikki palvelut yhden kaupungin sisään."
Palveluiden toteuttaminen maksimaalisesti yhden kaupungin sisällä tarkoittanee myös sitä, että tuo kaupunki saa rahoittaa itse nuo palvelut (niin pitkälle kuin mahdollista). Näin köyhät alueet saavat tasata taloutensa keskenään, ja rikkaat alueet ja valtio välttyvät köyhien alueiden tukemiselta.
"Turun seudulla kuntaliitos merkitsee sitä, että Turun ei tarvitse saneerata omaa organisaatiotaan, kun se voi saneerata liitoskunnat."
Aika kovaa puhetta. Olen havainnut myös täällä kotoseuduilla asenteen, jonka mukaan liitoksessa keskuskunta ikään kuin rikastuu, sillä se saa entistä enemmän verotuloja, valtion avustuksia jne. Mistäköhän nuo uudet rahat tulevat? No niiltä liitetyiltä kunnilta tietenkin. Kiva kun on ilmaista isännätöntä rahaa tulossa tuhlttavaksi ;-) .
> Toivon, että Ryynäsen juttu tavoittaa sekä Henna Virkkusen että Arto Kosken!
Pelkään että sekä keskeiset virkamiehet että poliitikot ovat jo siinä mielessä kovan pelin maailmassa, että ovat jo tietoisia siitä, että tässä pelissä tulee kolhuja. He ovat ehkä jo puolensa ja politiikkansa tyllilajin valinneet.
Jotkut virkamiehet tekevät vain työtänsä, ja ajavat asiaa eteenpäin hallituksen polittisen ohjauksen mukaan, ymmärtäen, että politiikka ei kaikkia miellytä, eikä ole aina järkevääkään, mutta kokien, että virkamiehen tulee menetellä näin. Poliitikoilla taas on jo omat kasvot pelissä (sekä valtion että kuntien tasolla), eivätkä he voi enää oikein kääntyä kannoillaan. Heille Ryynäsen haastatelu voi olla jo pientä kohinaa ison veneen kyljissä.
Varmasti on myös monia, jotlka uskovat hankkeen järkevyyteen, mutta joilla ei ole kovin hyvää käsitystä kaikista aiheeseen liittyvistä argumenteista. Heihin voi vielä vaikuttaa.
Ja eniten voi kai vaikuttaa tavallisiin kansalaisiin, jotka nyt saavat vahvempia viestejä hallituksen suunnasta, kuin hankkeisiin kriittisesti suhtautuvilta tahoilta. Heistä osa haluaa uskoa keskusjohdon kaikkitietävyyteen ja oikeaan ohjaukseen, mutta osa voi olla hyvinkin vastaanottavaisia vaihtoehtoisille hankkeen tulkinnoille. Suurella osalla tavallisista kansalaisista ei siis ole poliitikkojen ja virkamiesten tyylistä tarvetta korostaa keskusjohdon ja keskittämisen hyvyyttä,

Kommentoi 42 kommenttia