Vaalihuumaa tai sitten ei

Terkkuja hallitukselle

Sipilä, siis herra pääministeri ja hänen ministerinsä saisivat hetkeksi pysähtyä ja miettiä, mitä on tullut tehtyä, mitä päätettyä.

Ei meidän kansalaisten tällaisia uutisia pitäisi eteemme saada: Kaikilla ammattikoulusta valmistuneilla ei ole riittäviä ammattitaitoja valmistumisensa jälkeen.  Opiskelijat kertovat, ettei kaikkia asioita ehditä tai voida opettaa kunnolla.

Iltalehden uutinen kertoo, että ammattikouluja on kuritettu rahan saannissa viime vuonna 190 miljoonaa euroa. Se on tietänyt sitä, että opetustunteja on jouduttu vähentämään. Tylyä menoa on, jos 40 tunnista on voitu pudota jopa 22 tuntiin.

Opetuksen sisällöstä ei voisi tinkiä, joten opetustahti on tiukentunut. Työharjoitteluun pääsy edellyttää käytännön taitoja, mutta jos siitäkin on tingitty, niin voivoi! 

Toivon, että nyt kerrotusta tilanteesta edes tämä kommentti nousee hallituksessa istuvien silmien eteen: En kyllä haluaisi olla asiakkaana terveydenhuollossa, jos olisin ensimmäinen koekaniini, jota opiskelija tulee pistämään.

Voisivat sitten hallituksessa, kun tätä sote -uudistustakin aina vaan niin kovasti yrittävät aikaan saada, muistaa liittää valinnanvapaus -kohtaan vielä yhden potilaalle kuuluvan oikeuden, tällaisen: potilas saa kysyä kuka häntä pistää, piikittää. Potilas saa valita, antaako sen vasta harjoittelevalle ensikertalaiselle vai antaako piikittämisluvan valmiille, jo muutaman vuoden töitä tehneelle hoitajalle.

Vähän tuli tylysti sanottua, mutta tylyksi koin Iltalehden uutisenkin.

Olen kirjoittanut tänne edellisen kerran tämän vuoden keväällä. Otsakkeena oli Miten tämä nyt tällaiseksi menee? Sopisi se tämänkin puheenvuoroni otsakkeeksi, mutta jospa nyt laitan vaan, jotta terkkuja hallitukselle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ammattioppilaitokset kylpevät rahassa, mutta tulokset ovat kurjia.

Suomen kallein koulutus, joka on huomattavasti kalliimpaa, kuin mitä lukioiden, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kustannukset ovat / opiskelija / lukuvuosi, on syytä organisoida kokonaan uudelleen, varsinkin, jos kolmen vuoden jälkeen valmistuu pääosin vain sutta ja sekundaa.

Eikö yli 12.000 eurolla / lukuvuosi/ opiskelija menot saada parempaa aikaan ? Lukioissa menot ovat vastaavasti n. 8.000 euroa, yliopistoissa 8,500 euroa ja ammattikorkeakouluissa n. 10.000 euroa vuotuisesti per opiskelija.

Kuinka olisi, jos kokeiltaisiin laajemmin ay-liikeen vastustuksesta huolimatta menestyksellistä keskieurooppalaista oppisopimuskoulutusta myös Suomessakin ?

Sitten totuus väitetyistä Sipilän hallituksen leikkauksista: Maan julkiset menot ovat kasvaneet edelleen vuosina 2015 - 2018 ja kasvavat edelleen ja julkista velkaa menojen kattamiseen otetaan edelleen nyt maailmantalouden kasvun huipullakin edelleen n. 4 miljardia euroa vuosittain lisää edelleen.

Iltalehden uutisointia en käyttäisi lähteenä minkään otsikoinnin lähtökohtana.

PS. Ammttikoulusta valmistuneet eivät pistele terveydenhuollossa tai sen ulkopuolella toivottavasti ketään. Toiseksi mitä ihmeen oppituntejatunteja on vähennetty 40 tunnista VAIN 22 tuntiin ?

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Joopa joo mutta arvaappas kummanko kirjoitus jää helpommin lukijan mieleen, sinun vai blogistin.
Totuus ei niin tärkeää tunnu olevan nykyisin , vain vetävillä väittämillä on merkitystä.

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

Juu! Ei aina se totuus. Julkinen sohaisu on aina silloin tällöin ihan ok. No, on ainakin minun mielestäni.

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

Kiitos kommentista Lauri Kiiski. Myös tästä moitteen poikasesta: "Iltalehden uutisointia en käyttäisi lähteenä minkään otsikoinnin lähtökohtana."

Tiedän kyllä, että Iltalehti ja Iltasanomat ovat omaa luokkaansa, mutta kertovat ne sitten mitä tahansa, niin kyllä niissä totuuden toitottamisen jyväsiäkin on. Jollain lailla tarttee kansalaisia herätellä.

Jonkun sortin herättelynä pidän omaakin juttuani/juttujani. Että nousisi esiin muittenkin mielipiteitä. Nostin, halusin nostaa esille nuorten koulutuksen, josta on huolensa esiin nostanut mm. Suomen Kuvalehti.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/koulutusl...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

On totta, että koulutuksesta on leikttu, mutta nuo rahat on sitten käytetty muihin nopeasti kasvaviin menoeriin, kuten sosiaaliturvaan, asumistukiin ja julkisen sektorin kasvaviin eläkemenoihin.

Ongelma rahanpuutteessa on priorisointi - eli siis mikä nähdään niukkuudessa tärkeimpänä menoja ajatellen.

Pitäisikö esim. eläkkeitä ja sosiaaliturvaa leikata koulutuksen tehostamisen sijaan ?

Leikkauksethan tehdään aina yhteiskunnan heikompiosaisten menoeristä varsinkaan lapsia ja vanhuksia tässä unohtamatta.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Oppisopimuksessa on se ongelma, että työpaikat ovat pienissä yrityksissä. Jos kolmen työntekijän pajalle otetaan yksi oppisopimusoppilas, niin se on 33 prosentin lisäys henkilökuntaan. Miten siitä sitten irrotetaan yksi työntekijä opettamaan oppisopimusoppilasta? Tilanne on verrattavissa jos 48.000 henkilöä työllistävä Helsingin kaupunki ottaisi kerralla 15.000 oppisopimusoppilasta.

Toinen oppisopimusten solmimista koskeva haaste on, että oppisopimus on määräaikainen 2 vuoden työsopimus. Oppisopimusoppilasta ei voi lomauttaa tai irtisanoa tuon ajan kuluessa. Jossain määrin tähän lienee ollut joustoa. Ilmeisesti jossain määrin oppisopimusoppilas on voitu myös työllistää useissa pienissä yrityksissä.

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

Ei voi lomauttaa eikä irtisanoa kahden vuoden aikana. Siinähän työpaikan muu sakki on kuin löyhässä hirressä. Mitäs sit tehdään, jos todetaan, että oppisopimuslaisesta ei ole mihinkään, ts. hänestä ei opettelemaansa alaan ole? Voi olla moniakin syitä. Laiskakin voi olla.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen Vastaus kommenttiin #17

Määräaikainen työsopimus voidaan purkaa, mutta silloin se vaatii purkuperusteet. Tietysti aluksi on koeaika, jolloin sopimus on purettavissa. Isompi kysymys varmaan on, mikä pieni yritys pystyy sanomaan kaksi vuotta eteenpäin miten töitä riittää. Jossain määrin työn vähenemistapauksissa on voitu sopia oppisopimuksen (määräaikaisen työsopimuksen) purkamisesta.

Mutta kuitenkin säännökset ovat melko kankeat, eivätkä ne kannusta solmimaan oppisopimuksia.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Jo yli 20 vuotta sitten olin ulkomaan keikalla kaverin kanssa, joka teki sähkökaappien koontaa meille. Hän kertoi käyneensä paikallisessa ammattioppilaitoksessa kertomassa valmistumassa oleville, että hän voisi tarjota töitä muutamalle.
Yksi kantaväestöön kuuluva oli käynyt ja pysynyt päivän. Sen sijaan vietnamilaissyntyiset olivat kuulemma ahneita työlle...
Kaverin kanssa käydään säännöllisesti verenluovutuksessa. SPR:n Veripalvelun naiset (ja tytöt) pistävät kyllä erinomaisesti. Kyllähän se neula yleensä hetken tuntuu mutta on ollut tapauksia, jolloin ei oikeastaan ole edes huomannut pistoa.

Mutta onhan siellä myös harjoittelijoita. Kaverille sattui kerran tällainen uusi tulokas, kaiken lisäksi tumma ja huivipäinen. Kun ensimmäinen yritys ei onnistunut, kaveri totesi, että yritetään hetken kuluttua toisesta kädestä. Satuimme kuulemaan myös, kuinka vanhemmat hoitajat kertoivat tytölle, että on heillekin sattunut alussa epäonnistumisia. Jokainen kokenutkin hoitaja on joskus joutunut pistämään sen ensimmäisen ja toisenkin kerran.

Olen Kiisken kanssa samaa mieltä. Iltalehtien jutuille ei paljoa arvoa kannata antaa.

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

Kyllä kyllä. Ensimmäinen kerta on aina se ensimmäinen, mutta tässä nyt kun piikittämisestä oli kyse, niin kyllä sitä toivoo, että se onnistuisi, että se olisi onnistunut kokemus. Ettei jäisi piikityksen kohteena olevalle esim. pienelle lapselle kamalia muistikuvia.

Iltalehden tietoluotettavuteen tai epäluotettavuuteen vastasin jo edellä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Tuo on enemmän työhönohjauksen juttuja. Aloittelija pitäisi laittaa ensimmäiseksi käsittelemään henkilöitä, jotka kestävät pienen epäonnistumisenkin. Pieni lapsi ei varmaankaan ole sellainen.

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti Vastaus kommenttiin #10

Niin varmaan työnohjauksessa tekevätkin.

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti Vastaus kommenttiin #11

Tässä meikäläisen ekakertaa:

En ole hoitaja -koulutusta saanut, vaikka aikoinaan sairaanhoidon kirjoja olikin läpi käytävä ja tentittävä. Piikittämistäkin harjoitutettiin (sairaanhoito-oppilaitoksessa, joka oli silloin Tampereen yliopiston vieressä). En muista oliko greippi vai sitruuna, johonka ensimmäinen piikki kohdistettiin. Neulan asento oli tärkeä ja sit opettaja hoki, että takamuksessa se pistämiskohta on sit yläulkoneljännes ja vielä pitäisi tarkistaa (siis mahdollisessa livetilanteessa), ettei siitä piikin kohdasta tule verta. Toivoin silloin (60 -luvulla), etten vaan ikinä joutuisi ketään piikittämään. Jouduin kyllä muutaman kerran (oli 60 -luvun diabetes -piikitystä). Onneks vain muutaman..

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Noin 15 vuotta sitten metallipajaan jossa olin töissä tuli kolmivuotisesta ammattikoulusta valmistunut metallimies töihin.
Meitä duunareita nauratti koska meidän 36 henkisessä firmassa ei ollut yhtään metallipuolen koulua loppuunkäynyttä tai edes aloittanutta kaveria edes työnjohdossa töissä. Yrittäjä itse oli teknikko ja suunnitteli koneet.
Itsellä oli 3kk työllistämiskurssi metallikokemuksena kauppakoulun ja maatalon pojan elämänkoulun lisäksi.
Tämä 3 vuoden ammattikoulun käynyt kaveri käytännössä laitettiin ja jouduttiin laittamaan samoihin hommiin mihin yläasteen tet-harjoitteliat joilla maataloustaustaa osaamisensa puolesta. Eli kaverille piti säätää mig-hitsiin säädöt kohdilleen koska se ei itse osannut, työpari oli välttämätön koska osaaminen ei riittänyt.. kyllä kaverista hitsari tuli koska asenne oli kohdallaan mutta 3-4kk siihen meni ja ne kolme vuotta ammattikoulussa oli kyllä hukkaan heitettyä aikaa.
Näin siis vuonna 2004..
Ei se ihan tämän hallituksen piikkiin ehkä kaikki mene.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Onko totta että neljässä kuukaudessa täysin ummikosta tulee kaverin ohjauksessa metallialan ammattilainen? Jos niin on niin ammattikoulut ovat todella tarpeettomia.
Itsellä on kokemusta sähköalasta ja tilanne sielläkin on se että eihän se juuri ammattikoulusta tullut paljon ensimmäisinä päivinä urakkaan tuota mutta kun sillä on teoria hallussa niin todellakin 4kk:n päästä se osaa jo tehdä kaikenlaista. Itse menin "pystymetsästä" sähkötöihin ja kyllä se kesti useampia vuosia ennen kuin uskalsi itseään edes jonkinlaisena ammattilaisena pitää. Ammattikoulu olisi helpottanut monessa mielessä ja se ettei liiton miehet olisi olleet koko ajan riitelemässä minusta pomon kanssa.

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

Samantapaisia olen minäkin kuullut kuin mitä Ari Mikkola tuossa kirjoittaa.
Ei ole paljon aikaa, kun esitin, että eikös ammattikoulusta löytyis sakkia korjaamaan esim. kaupungin huonokuntoisia rakennuksia (rapsuttaa maaleja ja uudelleenmaalata, kattojen korjaamista ymvast.). Siinä olisi sitä käytännön harjoittelua samalla. Vastaus oli tyrmäävä: Ei ole tällä hetkellä semmosta porukkaa, jotka semmoseen pystyisivät!!!

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Olin lähes 30 vuotta sitten erään valtakunnallisen koulutustoimikunnan jäsen ja jonkin aikaa toimin myös sen puheenjohtajana. Kehitys oli jo silloin sen suuntaista, että ns. ammattiaineiden opetusta vähennettiin. Yleissivistävien aineiden määrää lisättiin ja osa tuli valinnaisiksi. Ammattioppilaitokset muutettiin kolmivuotisiksi. Kaikki tämä johtui siitä, että kaikilla tuli olla mahdollisuus jatko-opintoihin, aina korkeakouluun ja yliopistoon saakka.

Ammattioppilaitosten valinnaisiin aineisiin tulivat mm. valokuvaus, kuvataide ja kotiviinin valmistus. Ovat varmaan mukavia ja kiinnostavia aineita, mutta ei niissä esim. opi sähköasennuksia. Ehkä monet olivat kyllästyneet jo peruskoulussa yleissivistäviin aineisiin. Toisaalta tietysti tuossa 16 vuoden iässä ei vielä niin ajatella työelämää. Valitaan sellaiset aineet joilla saa täytettyä opintovaatimukset.

Tietysti ihmetyttää, että käytyään peruskoulua 9 vuotta ja sen lisäksi vielä 3 vuotta ammattioppilaitoksessa tai lukiossa, niin ei vielä osaa kertotaulua. Voisiko se johtua muutaman viime vuoden leikkauksista?

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

Kaikilla mahdollisuus jatko-opintoihin.
No joo-o.
Jos noin on, että ammattioppilaitosten valinnaisiin aineisiin on otettu valokuvaus, kuvataide ja kotiviinin valmistus, niin kyllä pikkusen ihmettelen.

Koulumaailman asiantuntijaksi en itseäni luokittele, mutta ehkä minä vielä jotain opin, kun vanhimmat lapsenlapset alkavat valita jatko-opintojaan. Ovat ne sitten mitä tahansa, niin tottakai toivon, että he mahdollisimman hyvää opetusta saavat.

Toimituksen poiminnat